keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Viimeiset pentukehät

Mihinköhän se aika onkaan vierähtänyt, nimittäin meidän pieni Namppa oli sunnuntaina viimeistä kertaa pentukehässä. Joulukuun viimeisenä päivänä oltiin viimeksi kehässä, jossa Nano suoritti itsensä yhteensä kuudesta kymmenestä koirasta punaisten kolmanneksi. Tällä kertaa matkattiin taas Vantaalle, mutta ekaa kertaa Racinel- areenalle!



Meillä oli taas seurana Sannin ja Nemon lisäksi Eevi ja Eevin pieni havannankoira Rio. Saavuttiin paikalle juuri sopivasti ehtiäksemme ilmottautua ennen kehien alkua. Oltiin Nampan kanssa numerolla 43 muistaakseni (?) eli meillä oli hyvin aikaa kasata häkit ja vähän juoksuttaa Nanoa ennen kehää. Nano on nykyään todella energinen eikä se meinaa väsyä millään. Kävin sen kanssa aamulla metsälenkillä, jossa se juoksenteli vapaana. Annoin Nanon chillailla häkissä n. tunnin tai puolitoista, jonka jälkeen otin sen piuhan päähän juoksuttamaan pari suoraa. Nano ravasi ihan älyttömän hyvin tällöin.

Kehään päästyä kaikki meni ihan hyvin. Nano tosin ei seissyt läheskään niin hyvin mitä yleensä nykyään on seissyt, joka tosin taisi johtua liian pienistä nameista joita mun oli vähän vaikeaa antaa niitä sille... Nyt kuitenkin sain sen ravaamaan ihan super hyvin verrattuna joulukuun kehäesiintymiseen missä se oisi vaan halunnut laukata... Tämä taisi johtua myös siitä, että Racinelilla oli ihanan tilavat kehät, joissa pystyin juosta Nampan kanssa eteenpäin ilman että piti heti pysähtyä. Oltiin tosiaan viimisessä parissa, jossa oltiin kolmistaan. Tuomari antoi yhdelle punaisen ja meille ja toiselle siniset. Namppa seiso tosi taitavasti aina, kun tuomari ei kattonut mutta olisi kokoajan halunnut tuoda vasenta takastaan eteen, kun tuomari kattoi... Tästä saatiin sitten sininen, kun pentu ei vaan millään malttanut innostuksen huumassa seistä paikallaan... :D  Ison (ja varsinkin isoaskeleisen) koiran kanssa osaa kyllä arvostaa näitä isoja kehiä, kun niitä aika harvassa on, varsinkaan sisätiloissa.

tyttö saanut vähän ryhtiä lisää!
Nano ja Rio
Nauhakehä tosiaan alkoikin sitten suoraan. Nano seiso niin paljon paremmin nauhakehässä, varmaan saatuaan vähän päästellä parikehässä höyryjä juoksemalla. Hyvä seisominen ja todella hyvä (!!) ravaaminen saattoikin meijät jatkoon, joista valikoiduimmekin vielä ykköspaikalle! Namppa siis pääsi toista kertaa elämässään BIS- kehään.

Tässä välissä oli aika pitkä tauko, jolloin laitoin nampan odottelemaan häkkiin. Bis- kehän alettua pentu oli vieläkin täynnä energiaa. Mentiin sitten kehään ja tuomarit seisotti valehtelematta varmaan päälle 7 minuttia meitä paikoillaan. Päästiin ravaamaan n. 10 metrin pätkä lopuksi. Nano ei tosiaankaan jaksa keskittyä innoissaan ja ryhdissä näin kauan... Noh, tiputtiin siinä vaiheessa, mutta en kyllä jatkoonpääsyä odottanukaan varsinkaan ilman ravaamista näin kauan seisotettuna. :D Todella ylpeä kuitenkin Nampan tsempistä koko päivän!




Kävin vielä kyytiä odotellessa päästämään pennun vapaaksi lähimetsään jossa käytiin lyhyt lenkki. Energiaa oli vielä senverran että juoksenteli penturallia puolet lenkistä... Autoon päästyä malttoi kuitrnkin nukkua koko loppu matkan takaisin kotiin.

Tälläistä tälläkertaa. Seuraavaksi kiikareissa parit viralliset näyttelyt, tällä kertaa jo junnuluokissa!

Seuraavaan postaukseen,
Nina